Nimetyt entiteetit kielifilosofiassa

Logiikan ja analyyttisen filosofian tradition kielifilosofin ja mm. Jaakko Hintikan rinnalla mahdollisten maailmoiden semantiikkaa kehittäneen Saul Kripken sanoin nimetyt entiteetit ovat “Rigid Designators” – jäykkiä viittaajia tai kiinteitä nimittäjiä* , satunnaisten tai löyhien nimittäjien vastakohtana.

Tässä Kripke, Naming & Necessity kirjan sivulla 48*

“Kutsukaamme oliota kiinteäksi nimittäjäksi, jos se nimeää jokaisesta mahdollisesta maailmasta saman objektin, ja löyhiksi tai satunnaiseksi nimittäjäksi, jos näin ei ole. Tietenkään emme vaadi, että objekti olisi jokaisessa mahdollisessa maailmassa olemassa. – – Ajatellessamme jonkin ominaisuuden olevan essentiaalinen oliolle tarkoitamme tavallisesti, että se pätisi oliosta jokaisessa tapauksessa, jossa olio olisi olemassa.”

Voimme esimerkiksi keskustella asiantilasta, jossa Sauli Niinistö on Suomen presidentti ja Pekka Haavisto ei ole Suomen presidentti. Voimme esittää väitteitä noiden asiantilojen tai niiden negaatioiden ympärillä erilaisten väitteiden totuudesta, mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta, paremmuudesta tai huonommuudesta. Voimme esittää kuvitteellisia kausaaliväitteitä siitä, kuinka joku asia voisi olla toisin joissain mahdollisissa asiainkuluissa ja maailmoissa. Mutta yhtä kaikki: viittaus noissa väitteissä nimettyihin Sauli Niinistöön ja Pekka Haavistoon entiteetteinä säilyy, vaikka siirrymme keskustelussa yhdestä mahdollisesta maailmasta toiseen.

Nimetty entiteetti itsessään ei ole tosi tai epätosi, sen sijaan oleellista on kuinka käytännöllinen se on nimenä. Voimme keskustelun kuluessa ottaa puheeksi olisiko esimerkiksi käytännöllisempää viitata tuohon entiteettiin henkilötunnuksella tai jollain biometrisella tunnisteella, twitter -osoitteella tai kasvokuvalla? Voimme siis aina kysyä, onko keskustelun luonne ja käyttötarkoitus sellainen, että tuo etunimi+sukunimi kombinaatio on käytännöllinen, sovelias tai riittävä tapa identifioida tuo entiteetti. Onko se sellainen, että voimme ryhmittää sen ympärille syy-seuraus suhteita, mahdollisuuksia ja jos-niin, entä-jos tyyppisiä väitteitä, tosiasialauseita ja niihin liittyvää keskustelua ja toimintaa, jonkin lain soveltamista tai jonkin politiikkatoimen kohdistamista?

* Susanna Lankinen kirjoitti hyvän suomen kielisen johdannon Kripken kiinteiden nimittäjien teoriaan 2010 Paatos lehteen: Saul Kripke erisnimien viittamisesta ja merkityksestä; http://www.paatos.fi/vanha/arkisto/2010-3/paatos31002.html